Team Leader Service Coordinator Twaha Yahya: Salapoliisityö veti kylmäalalle

Twaha Yahya, 34, on päässyt tutustumaan kylmäalaan samassa työpaikassa monesta eri näkökulmasta. Hänet veti alalle käsillä tekeminen ja salapoliisityötä vaativa asioiden ratkominen.

”Tylsiä päiviä ei ole”, toteaa Twaha Yahya, joka on töissä Johnson Controls Finlandilla ja vastaa teollisuuskylmän huoltotoiminnan koordinoinnista Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Team Leader Service Coordinatorin tehtäviin kuuluvat muun muassa asentajien päivittäisten aikataulujen suunnittelu ja huollossa tarvittavien tarvikkeiden tilaaminen. Työhön sisältyy myös huolto- ja tarjouspyyntöihin vastaamista ja seuraavan viikon toimintasuunnitelman laatimista.

”Parasta työssä on – niin kliseiseltä kuin se saattaa kuulostaakin – pystyä auttamaan asiakasta. Eniten tyydytystä saa, kun löytää asiakkaan ongelmiin ratkaisun yhdessä tiimin kanssa”, Yahya sanoo. ”Asiakkaiden tarpeet eivät koostu pelkästään siitä, että käymme tekemässä siellä huoltoja. Työhöni kuuluu myös pitkäjänteinen huoltosuunnittelu heidän kanssaan.”

Monipuolisia töitä samassa työpaikassa

Twaha Yahya muutti kaksivuotiaana perheensä kanssa Tansaniasta Suomeen. Englanninkieliset koulut käyneellä nuorukaisella ei ollut lukion ja armeijan jälkeen erityisiä urasuunnitelmia, mutta äitipuolensa kannustamana hän lähti opiskelemaan kylmätekniikkaa Stadin ammattiopistoon.

”Erityisesti kaksi asiaa kiinnosti kylmäalassa. Ensinnäkin alalla pääsee tekemään paljon käsillään, ja toiseksi asioiden ratkaisemiseksi joutuu tekemään salapoliisityötä.”

Johnson Controlsiin Yahya tuli vuonna 2012 oppisopimuksella. Ensimmäiset seitsemän vuotta hän toimi asentajana ja kylmälaitoksen hoitajana suuressa tuotantolaitoksessa. Hän työskenteli myös logistiikkakoordinaattorina ennen siirtymistään nykyiseen tehtävään. ”Kylmätekniikan kanssa olen ollut tekemisissä koko työurani. Työn luonne on vain muuttunut.”

Yahya on tyytyväinen siihen, että on saanut nähdä kylmäalaa monipuolisesti. Asentajana hän pääsi kokeneempien kollegoiden kanssa korjaamaan kylmälaitteita.

”Silloin näin, kuinka iso kompressori puretaan atomeiksi ja kasataan takaisin toimintakuntoon. Myös huoltotöissä pääsin näkemään eri laitoksissa monipuolisesti erilaista tekniikkaa ja kokonaisuuksia.”

Koordinaattorin hallittava kokonaisuus

Huoltotoiminnan koordinaattorin on pidettävä työssään monta palloa ilmassa yhtä aikaa. Yahyan mielestä suurin haaste on kokonaisuuden hallinta.

”Tärkein tehtäväni on huolehtia siitä, että asiakkaillamme on kaikki, mitä he tarvitsevat ja laitokset toimivat ilman ongelmia. Huollossa tärkein resurssi on oma tiimi, jonka asentajien ammattitaito on korvaamaton.”

Koordinaattorin tehtävänä on huolehtia, että asentajat ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että heillä on kaikki tarvittava työn suorittamiseen. ”Asiakkaiden tarpeet ovat muuttuvia, ja meidän on pystyttävä reagoimaan niihin nopeasti.”

Erityisen haasteellisia ovat hetket, joissa päivittäisten töiden lisäksi tapahtuu jotain äkillistä. Yahya muistaa erään lauantain, jolloin Itä-Suomessa suuren teollisuuslaitoksen kylmälaitokseen tuli tekninen vika, ja tehdas joutui keskeyttämään hetkeksi toimintansa. Yahya oli perheensä kanssa kaupungilla ja hän alkoi välittömästi soittaa asentajille ja tilata varaosia eri puolilta Eurooppaa.

”Yksin en olisi tästä selvinnyt. Asentajamme tiesivät tarkkaan, mitä pitää tehdä, kunhan vain he saavat vaadittavat tarvikkeet. Sunnuntaina saimme kylmälaitoksen jo käyntiin ja maanantaina lähdimme selvittämään ongelmaa syvällisemmin. Asiakas oli tyytyväinen nopeaan toimintaan, sillä pidempi käyttökatko olisi merkinnyt isoja taloudellisia menetyksiä.”

Yahya arvostaa työnantajaa, joka antaa mahdollisuuden edetä työuralla ja kehittää osaamistaan. Hän on pohtinut lähtemistä jossakin vaiheessa jatko-opiskelemaan jotakin sellaista häntä itseään kiinnostavaa, mikä tukisi myös nykyistä työtä. ”Se voisi olla jokin liiketoiminnan osa-alue, joka voi liittyä vaikkapa kylmä- tai toimitusketjuihin tai myyntiin.”

Teksti ja kuva: Matti Remes
Lähde: Kylmäextra

Myyntipäällikkönä LVI-tuotteiden maahantuonnissa ja markkinoinnissa

Koulutukseltani olen tuotantotalouden insinööri (AMK) ja työskentelen myyntipäällikkönä Koka Oy:ssä, jonka toimialana on LVI-tuotteiden maahantuonti ja markkinointi. Yritys on perustettu jo vuonna 1968, ja valikoimasta löytyy laaja valikoima mm. venttiilejä, hanoja, vesimittareita, etäluettavia huoneistokohtaisia sekä kunnallisteknisiä vedenmittausratkaisuja ja energiamittareita. Meidät tunnetaan erityisesti edistyksellistä vedenmittausjärjestelmistä — tarjoamme niin langalliset kuin langattomatkin ratkaisut veden- ja energiamittaukseen.

Myyntipäällikkönä vedän myyntitiimiämme ja vastaan myynnin kehityksestä sekä markkinoinnista. Seuraan myynnin kehitystä ja suunnittelen ratkaisuja, joilla pystymme jatkuvasti kehittämään myyntiorganisaatiotamme löytämällä uusia innovatiivisia tapoja toimia. Vastaan kvartaali- ja vuositavoitteista yhdessä toimitusjohtajamme kanssa.

Minulla on oma maantieteellinen vastuualueeni asiakkaistamme, ja tapaan omia asiakkaitani sekä kasvotusten että etäyhteyksin. Jo olemassa olevien asiakkuuksien ylläpitämisen lisäksi teen päivittäin myös uusasiakashankintaa. Prospektoin uusia alkavia projekteja maanlaajuisesti ja pohjustan jatkuvasti uusia strategisia liikekumppanuuksia pyrkimällä löytämään parhaan ratkaisun asiakkaan tarpeisiin.

Työnkuvaani kuuluu useita edustus- ja asiakastapaamisia sekä ammattitapahtumia ja -messuja vuosittain. Tapahtumissa ja messuilla pitämissäni esityksissä kerron potentiaalisille asiakkaille tarjoamistamme erilaisista ratkaisuista, jotka voivat olla taloteknisiä (huoneistokohtainen vedenmittaus) tai kunnallisteknisiä (kunnan vesihuollon ratkaisut ja kehittäminen).

Myynti- ja edustustyön lisäksi tuen toimitusjohtajaamme hallinnollisissa asioissa aina tarpeen vaatiessa ja olen mukana markkinoinnin suunnittelemisessa. Tuen tarvittaessa myös teknistä tukea ja selvitän asiakkaiden käytännön ongelmatilanteita.

Erittäin moniulotteisessa työtehtävässäni kaupallisen ja ennen kaikkea teknillisen alan koulutus on erinomainen pohja, sillä asiakaskunta koostuu teknisen toimialan ammattilaisista. Teknistä sanastoa tulee vastaan päivittäin ja jokaisessa projektissa tarkastellaan yksin tai asiakkaan kanssa yhdessä LVI-kuvia ja yksityiskohtaisia tuoteominaisuuksia. Asiakaspalvelukokemuksesta ja -henkisyydestä on suuri apu, sillä myyntipäällikkön työ on sosiaalista ja ratkaisukeskeistä.

Tärkeätä roolissani on olla helposti lähestyttävä niin asiakkaiden suhteen kuin myös kollegoiden, jotta jokainen voi olla täysin oma itsensä. Pitää osata tunnistaa omat heikkoutensa ja osata pyytää kollegoilta apua. Täytyy olla valmis kuuntelemaan muita ja ottaa heidän toiveensa aidosti huomioon.

Hyvästä stressinsietokyvystä ja joustavuudesta on tässä tehtävässä suuri apu, sillä kannateltavana on monia yhtäaikaisia projekteja koko ajan. Työ on tulosvastuullista, joten suotavaa on olla kiinnostunut myös kaupanteosta. Työskentely on itsenäistä ja vaatii oma-aloitteisuutta – mm. lainsäädäntöön liittyvät tiedot on ylläpidettävä itse. Myyntipäällikön työ on mielestäni erittäin palkitsevaa, sillä omalla aktiivisuudella pystyy vaikuttamaan moniin asioihin, kuten kauppojen ”klousaamiseen” ja uusien asiakkuuksien hankintaan.

Tuotekehitysinsinööri Marjo Lahtimon työpäivä on monipuolinen

Marjo Lahtimo työskentelee FläktGroupin Toijalan tehtaalla tuotekehitysinsinöörinä ja mm. uudet LUMI- ja LUMO-designventtiilit ovat työllistäneet häntä. On palavereja, mittaustulosten analysointia, tsekkauksia, aikataulun hallintaa ja projektipäällikön tehtäviä.

Fiilistä tuotekehityksessä löytyy. Projektipalavereissa tuuletetaan, kun tulee onnistumisia. Marjon mielestä riemujuttuja ovat, kun saa hyviä labratuloksia, asiat sujuvat ja saa hyvää palautetta, kuten Lumista ja Lumosta on saanut.

Teksti ja kuva FläktGroup Finland Oy

Myyntipäällikkö Riikka Turusen takakontista löytyy kypärä ja turvakengät

Myyntipäällikkö Riikka Turunen on työskennellyt Fläktillä 20 vuotta, nyt Turussa ja tätä ennen 10 vuotta Itä-Suomessa. Hän on ollut mukana monissa sairaalaprojekteissa. Kuopion, Mikkelin, Lahden, Kotkan ja Salon sairaalat ovat hänelle tuttuja ja nyt hän on viimeiset 5-6 vuotta ollut Tyksin vastaava yhteyshenkilö niin isommissa kuin pienemmissäkin projekteissa.

Riikan työpäivästä osa kuluu konttorilla tarjouslaskennan ja puhelimen parissa. Lisäksi hän tekee paljon asiakaskäyntejä, ja turvaliivi on aina valmiina työpisteessä. Mutta mitä löytyy Riikan auton takaluukusta? No, auton takakontista löytyy tietysti kypärä ja turvakengät, joita tarvitaan työmaakäynneillä.

Teksti ja kuva FläktGroup Finland Oy

Riikka Turusen ja Marjo Lahtimon työpäivät ovat monipuolisia

Riikka Turunen

Myyntipäällikkö Riikka Turunen on työskennellyt Fläktillä 20 vuotta, nyt Turussa ja tätä ennen 10 vuotta Itä-Suomessa. Hän on ollut mukana monissa sairaalaprojekteissa. Kuopion, Mikkelin, Lahden, Kotkan ja Salon sairaalat ovat hänelle tuttuja ja nyt hän on viimeiset 5-6 vuotta ollut Tyksin vastaava yhteyshenkilö niin isommissa kuin pienemmissäkin projekteissa.

 

Riikan työpäivästä osa kuluu konttorilla tarjouslaskennan ja puhelimen parissa. Lisäksi hän tekee paljon asiakaskäyntejä, ja turvaliivi on aina valmiina työpisteessä. Mutta mitä löytyy Riikan auton takaluukusta? No, auton takakontista löytyy tietysti kypärä ja turvakengät, joita tarvitaan työmaakäynneillä.

Marjo Lahtimo

Marjo Lahtimo työskentelee FläktGroupin Toijalan tehtaalla tuotekehitysinsinöörinä ja mm. uudet LUMI- ja LUMO-designventtiilit ovat työllistäneet häntä. On palavereja, mittaustulosten analysointia, tsekkauksia, aikataulun hallintaa ja projektipäällikön tehtäviä. Fiilistä tuotekehityksessä löytyy. Projektipalavereissa tuuletetaan, kun tulee onnistumisia. Marjon mielestä riemujuttuja ovat, kun saa hyviä labratuloksia, asiat sujuvat ja saa hyvää palautetta, kuten Lumista ja Lumosta on saanut.

 

Teksti ja kuva FläktGroup Finland Oy

Myynti-insinööri Markus Lagerström: Paras fiilis jää, kun pääsee auttamaan ja palvelemaan asiakasta

Myynti-insinööri Markus Lagerström on suorittanut talotekniikka-alan insinööritutkinnon. Insinööriopistojen aikana hän kävi vaihto-opiskelemassa Etelä-Koreassa Soulissa. Opiskelujen aikana hän myös aloitti Skanskalla harjoitteluohjelmassa, jolloin hän pääsi tutustumaan rakennusalaan sekä talotekniikkaurakointiin. Ilmanvaihtoprojektien urakoinnista hän siirtyi myyntipuolelle, jossa hän on viihtynyt nyt seitsemän vuotta. Ennen Fläktille siirtymistä hän keräsi arvokasta iv-laitekokemusta.

Markus myy pääasiassa FläktGroupin ilmankäsittelykoneita, huippuimureita, aksiaali- ja savunpoistopuhaltimia sekä lämmönsiirtimiä ja ilmanlämmittimiä, joskus jotain muitakin tuotteita.

”Myyntialueena minulla on pääkaupunkiseutu ja sen lähialueet. Asiakaskuntaani ovat ilmanvaihtourakoitsijat ja tukkuliikkeet. Usein tulee autettua myös suunnittelutoimistoja laitevalinnoissa, jolloin parhaimmillaan pääsen vastaamaan koko projektin läpiviennistä myynnin näkökulmasta – suunnittelusta toteutukseen.”

Markus kertoo, että paras fiilis jää, kun pääsee auttamaan ja palvelemaan asiakasta.

”Muistan omasta historiastani, että urakointi oli välillä haasteellistakin eri lankojen pitämistä käsissä, joten nyt pääsen parhaani mukaan helpottamaan urakoitsijaa projektin läpiviennissä tavarantoimittajana. Se voi tarkoittaa esimerkiksi nopeaa reagointia laitteen mitoittamisessa tai sellaisen tuotteen löytämistä projektiin, joka helpottaa asiakkaan päänvaivaa.”

Markuksen näkemyksen mukaan Fläkt pystyy isona yrityksenä auttamaan asiakasta paremmin kuin pienet yritykset.

”Meiltä löytyy jokaiseen tilanteeseen ammattitaitoinen henkilö, joka pystyy tukemaan asiakasta aina suunnittelusta käyttöönottoon.”

Töille vastapainoa tuo aktiviinen ja monipuolinen liikunta. Kesällä esimerkiksi golfia, tennistä ja moottoripyöräilyä. Talvella kuntosalia. Uutena harrastuksena viime talvena oli avantouinti.

Teksti ja kuva FläktGroup Finland Oy

LVI-insinööri (AMK) Lari Tapaninen: Halusin tietää, miten talo toimii

”LVI-suunnittelijaa ilahduttaa, kun näkee omien suunnitelmiensa muuttuvan rakennusten toimiviksi järjestelmiksi”, LVI-insinööri (AMK) Lari Tapaninen sanoo.

Metropoliasta valmistunut LVI-tekniikan insinööri (AMK) Lari Tapaninen ei vielä Tuusulan Jokelassa yläastetta käydessään tiennyt, mikä hänestä isona tulee.

– Silloin ei ollut kristallinkirkasta näkemystä tulevasta ammatista, mutta tekniikka on kiinnostanut aina, hän kertoo. Lukio oli luonteva valinta seuraavaksi vaiheeksi.

Lukiossa ajatus insinöörin työstä rupesi tuntumaan kiinnostavalta.
-Se tuli jostain, en oikein tiedä mistä. Sukupaineita siihen ammattiin ei ollut.

Ylioppilastutkinnon ja armeijan jälkeen Lari osallistui yhteishakuun keväällä 2011. Hakuoppaasta löytyi Metropolia-ammattikorkeakoulu ja suunnittelupainotteinen LVI-tekniikka.
– Tiesin Metropoliaan mennessäni, mitä LVI tarkoittaa. Se lämmön, veden ja ilman kokonaisuus kiinnosti minua. Halusin tietää, miten talo toimii.

Larin mukaan lukiosta ja sen antamista pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian tiedoista oli apua ammattikorkeakoulussa. Opiskelu muuttui mielenkiintoiseksi, kun varsinaiset ammattiopinnot alkoivat.
– Opintojen aikana oli kaksi harjoittelua. Toisen pääsin tekemään Metropolian omassa aurinkoenergialaboratoriossa, toinen harjoittelupaikka oli Projectus Team -suunnittelutoimistossa. He luottivat osaamiseeni, sain tehdä mielenkiintoisia töitä.

Lari laati insinöörityönsä aurinkoenergiasta. Työpaikka Projectus Teamissa vaihtui Ramboll Finland Oy:ksi yrityskaupan myötä. Työelämää on takana kuusi vuotta, ja Lari Tapaninen on kohonnut suunnittelupäälliköksi, jonka työtehtävät liittyvät toimitilamuutoksien ja peruskorjauksien LVI-suunnitteluun. Samalla hän opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja pitää yllä osaamistaan.
– Alalle tulee koko ajan uusia innovaatioita, uusia laitteita ja työtapoja. Ne on saatava käytäntöön. Jos haluaa pysyä alalla, pitää olla jano uuden oppimiseen. Erilaiset työprojektit opettavat, ja omalta esimieheltä ja työyhteisöltä olen saanut tukea, Lari sanoo.

Suomen LVI-liitto, Talotekniikka-lehti ja lattiakaivoja valmistava Unidrain valitsivat Lari Tapanisen Vuoden 2020 innovatiiviseksi LVI-suunnittelijaksi. Valinnan perusteina oli muun muassa Larin tekemät LVI-suunnitelmat arvokiinteistöjen korjauksissa sekä yhteistyökumppaneilta saadut suositukset.

– Oli se ihan kiva palkinto, vaikka linssiluteena olo ei ole insinöörille kovin luontaista.

 

Teksti: Ahtipa
Kuva: Lari Tapaninen

Tutustu alan koulutusmahdollisuuksiin.

LVI-asentaja Tia Ahonen: Työssä on parasta monipuolisuus ja fyysisyys

”Olen aina ollut enemmän tekijätyyppiä”, Tia Ahonen sanoo.

LVI-asentajana Bravida Finland Oy:llä työskentelevä Tia Ahonen kävi yläasteen Kuopiossa, Kallaveden yläasteella.

– Yläasteen lopussa haaveammattejani olivat vastaanottovirkailija ja merkonomi. Yläasteen jälkeen lähdin opiskelemaan hotelli-, ravintola- ja catering-alaa, mutta puolen vuoden jälkeen en kokenut alaa omakseni, ja siitä syystä hain seuraavan vuoden yhteishaussa talotekniikan alalle, Tia kertoo.

Tia sanoo, että hän tiesi jo ammattikouluun hakiessaan, mitä LVI ja talotekniikka tarkoittavat.
– Ja mitä en tiennyt, niin luin ja otin selvää.

Tian mukaan toisen asteen opinnoissa oli hauskinta silloin, kun pääsi tekemään näyttötöitä ja näki oman kätensä jäljen.
– Olen aina ollut enemmän tekijätyyppiä.

Tian LVI-asentajan ammatillinen perustutkinto tuli valmiiksi alkuvuodesta 2017.
– Hain valmistumisen jälkeen oman alan töitä ympäri Suomea. Muutin Helsinkiin ja aloitin LVI-asentajan uran maaliskuussa 2018.

Nykyään Sipoossa asuva 23-vuotias LVI-asentaja sanoo, että työ tuntuu erittäin omalta.
– Työtehtäviini kuuluu muun muassa kylpyhuonekalustukset, viemäriasennukset, kaukolämpö- ja jäähdytysasennukset sekä sairaalakaasut ja höyryt. Ei ole oikeastaan tavallista työpäivää. Parasta työssäni on se, kun jokainen työpäivä on erilainen ja työ on fyysistä. Työpäiväni vastaa ammatillisessa koulutuksessa saamiani taitoja täysin.

Monipuolisen työn lisäksi Tia on iloinen työkavereistaan, työpäivän tärkeimmistä ihmisistä.

Omassa ammatinvalinnassaan oikeaan osunut Tia Ahonen rohkaisee muitakin hakemaan tälle nopeasti kehittyvälle ja rakennusten energiatehokkuuden, turvallisuuden ja mukavuuden kannalta ratkaisevalle alalle.

– Suosittelen LVI-asentajan uraa henkilöille, jotka ovat yhteistyökykyisiä, ulospäinsuuntautuneita sekä maalaisjärjen omaavia.

 

Teksti: Ahtipa
Kuva: Tia Ahonen

Tutustu alan koulutusmahdollisuuksiin.

LVI-insinööri Sami Husso: Parasta työssä on monipuolisuus

LVI-insinööri Sami Hussolle parasta työssä ovat nopeasti muuttuvat tilanteet, joiden ratkaisemiseksi on laitettava kaikki osaaminen peliin. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

Projektipäällikkö Sami Husson, 29, työpaikka on Suomen suurin rakennustyömaa Tripla Helsingin Pasilassa. Hän työskentelee talotekniikkayritys Aressa ja vastaa yhden toimistorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien asentamisesta.

  • On kiinnostavaa olla mukana näin isossa hankkeessa ja jättää siihen oma kädenjälkensä yhdessä suunnittelijoiden ja asentajien kanssa, Sami toteaa.

Iisalmesta Ylä-Savosta kotoisin oleva Sami opiskeli lukion ohessa myös talotekniikan perustutkinnon ammattikoulussa.

  • Lukiossa ei ollut vielä selvää, mihin ammattiin lähden tähtäämään. Halusin pelata varman päälle ja valitsin alan, josta löytyy taatusti töitä.

Lukion ja ammattikoulun jälkeen Sami teki jonkin aikaa töitä ilmanvaihtoasentajana, kävi armeijan ja haki ammattikorkeakouluun opiskelemaan LVI-insinööriksi.

  • LVI-insinöörin opinnot kiinnostivat muun muassa siksi, että niistä voi työllistyä monenlaisiin eri töihin – esimerkiksi suunnitteluun, urakointiin ja laitevalmistajille myynti-ja kehitystyöhön.

Nelivuotisiksi kaavaillut opinnot Espoon Leppävaarassa veivät lopulta viisi vuotta, sillä Sami teki samaan aikaan myös projektinhoitajan töitä LVIS-asennuksia tekevässä yrityksessä.

Yksikään työpäivä ei ole samanlainen

Aren projektipäällikkönä Sami on toiminut nyt puoli vuotta. Työ vaatii järjestelmällisyyttä, sillä suuressa rakennushankkeessa on otettava huomioon lukematon määrä isoja ja pieniä asioita.

  • Suurin haaste ovat jatkuvasti muuttuvat tilanteet, joihin on reagoitava heti. Töiden eteneminen edellyttää tarvittaessa pikaisiakin päätöksiä. Tavoitteena on, että työmaalla asiat rullaavat mahdollisimman sujuvasti eteenpäin.

Samin mielestä työn ehdoton suola on, että omaa osaamistaan joutuu laittamaan peliin joka päivä. Lisäksi hän pitää työn monipuolisuudesta.

  • Yksikään työpäivä ei ole täysin samanlainen.

Tyypillinen työpäivä alkaa sähköpostiin tulleiden asioiden läpikäynnillä. Aamulla katsotaan myös, miten sovitut asiat ovat työmaalla edenneet. Projektipäällikön tehtäviin kuuluvat lisäksi esimerkiksi työmaalla tarvittavien materiaalien tilaaminen ja osallistuminen työmaatarkastuksiin. Päivään mahtuu yleensä vielä useita palavereja muiden rakennushankkeeseen osallistuvien kanssa.

Hyvä työporukka kaikki kaikessa

Lisämotivaatiota Samin työhön antaa hyvä tiimi. Hän pitää tärkeänä työyhteisöä, jossa arvostetaan työntekijöiden tekemistä ja osaamista.

  • Totta kai hyvä porukka on tärkeä. Työt sujuvat, kun henki on hyvä ja ilmapiiri rento. Kenellekään ei tule silloin olo, että joutuu tekemään ja ratkomaan asioita yksin. Aina löytyy joku, jolta voi kysyä tarvittaessa neuvoa.

Are on iso yritys, jossa on tarjolla paljon erilaisia työtehtäviä ja mahdollisuus edetä urallaan uusiin ja entistä vastuullisempiin tehtäviin. Valtakunnallisessa yrityksessä töitä voi tehdä halutessaan myös toisella paikkakunnalla.

Sami pitää myös tärkeänä työnantajan tarjoamia koulutuksia, joilla voi kehittää omaa osaamistaan ja oppia uusia asioita. Hän esimerkiksi osallistui hiljattain kurssille, josta saa kaukolämpötyönjohtajan pätevyyden.

  • Seuraava steppi omalla uralla ei ole vielä tiedossa, mutta eiköhän sekin selviä ennen pitkää.

Tutustu alan koulutusmahdolllisuuksiin.

Anna Äijö: Tähtäimessä merkityksellinen työpaikka

Anna Äijö opiskelee LVI-insinööriksi ja tähtää töihin, joissa voi tehdä edistää ilmastonmuutoksen torjunnan kaltaisia merkityksellisiä asioita.
Anna Äijö, 28, on syventynyt opiskelukavereidensa kanssa ryhmätöihin Metropolia-ammattikorkeakoulun kampuksella Espoossa. Hän on päässyt puoliväliin noin neljä vuotta kestävässä talotekniikan tutkinto-ohjelmassa, jossa hän on erikoistunut LVI-alaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen.

  • Haluan kouluttautua alalle, joka oikeasti kiinnostaa. LVI-insinöörin tutkintoon tähtäävät opinnot ovat olleet onnistunut valinta.

Anna on ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista. Talotekniikalla on iso rooli, kun kiinteistöjen energian kulutusta pyritään säästämään ja vähentämään näin ilmastonmuutosta lisääviä päästöjä.

  • Viime aikoina on ollut myös paljon juttua huonosta rakentamisesta. Tämänkin asian parantamisessa haluan olla mukana.

Harjoittelusta käytännön työkokemusta

Anna opiskeli lukion jälkeen huonekalurestaurointia ja työskenteli sen jälkeen useita vuosia verhoilijana. Alalla on kuitenkin niukasti töitä tarjolla, joten hän alkoi etsiä uutta urapolkua.

  • Olen hyvä matemaattisissa aineissa. Ajattelin siksi, että LVI-insinöörin työt voisivat sopia minulle hyvin.

Opintojen alussa Annalla oli paljon lähiopetusta, kuten luentoja ja harjoitustöitä pienemmissä ryhmissä. Sittemmin aikaa on jäänyt myös työnteolle. Hän toimii nyt harjoittelijana rakennusyhtiö Skanskalla.

  • Teen töitä niin paljon kuin opinnoilta jää aikaa. Harjoittelijan nimikkeestä huolimatta työstä saa palkkaa.

Anna on toiminut Skanskan rakennushankkeissa muun muassa projektinhoitajaharjoittelijana, jossa hän avustaa talotekniikan projektipäällikköä.

  • Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi hankintapakettien laatiminen. Niitä tarvitaan aliurakoitsijoille järjestettävissä tarjouskilpailuissa. Talotekniikan palavereissa olen toiminut sihteerinä. Pöytäkirjan kirjoittajana pysyy hyvin kartalla, mitä hankkeessa tapahtuu.

Jo opintoaikana vastuullisia töitä

Annan mukaan talotekniikka-alalla on tyypillistä, että jo opiskeluaikana pääsee tekemään vastuullisia töitä.

  • Kolmivuotisen harjoitteluohjelman aikana käydään läpi erilaisia työtehtäviä. Tavoitteena on, että harjoittelukauden jälkeen valmiiksi perehdytetty työntekijä saa pysyvän työpaikan.

Annan mielestä eri työmailla saa hyvän käsityksen, kuinka monipuolisia työtehtäviä LVI-insinöörille on tarjolla. Niitä ovat esimerkiksi työnjohto-, kehitys-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät

Annan vuosikurssin opiskelijoista 15 prosenttia on naisia ja 85 prosenttia miehiä. LVI-alan miehisyys ei häntä haittaa, päinvastoin.

  • Olen huomannut, että työelämässä tekniikan alalla pitkälle kouluttautuvat naiset päätyvät usein varsin isoihin rooleihin. Kun tälle toimialalle lähtee, niin voi edetä hyvinkin pitkälle.

Tutustu alan koulutusmahdollisuuksiin.