Artikkelit

Riikka Turusen ja Marjo Lahtimon työpäivät ovat monipuolisia

Riikka Turunen

Myyntipäällikkö Riikka Turunen on työskennellyt Fläktillä 20 vuotta, nyt Turussa ja tätä ennen 10 vuotta Itä-Suomessa. Hän on ollut mukana monissa sairaalaprojekteissa. Kuopion, Mikkelin, Lahden, Kotkan ja Salon sairaalat ovat hänelle tuttuja ja nyt hän on viimeiset 5-6 vuotta ollut Tyksin vastaava yhteyshenkilö niin isommissa kuin pienemmissäkin projekteissa.

 

Riikan työpäivästä osa kuluu konttorilla tarjouslaskennan ja puhelimen parissa. Lisäksi hän tekee paljon asiakaskäyntejä, ja turvaliivi on aina valmiina työpisteessä. Mutta mitä löytyy Riikan auton takaluukusta? No, auton takakontista löytyy tietysti kypärä ja turvakengät, joita tarvitaan työmaakäynneillä.

Marjo Lahtimo

Marjo Lahtimo työskentelee FläktGroupin Toijalan tehtaalla tuotekehitysinsinöörinä ja mm. uudet LUMI- ja LUMO-designventtiilit ovat työllistäneet häntä. On palavereja, mittaustulosten analysointia, tsekkauksia, aikataulun hallintaa ja projektipäällikön tehtäviä. Fiilistä tuotekehityksessä löytyy. Projektipalavereissa tuuletetaan, kun tulee onnistumisia. Marjon mielestä riemujuttuja ovat, kun saa hyviä labratuloksia, asiat sujuvat ja saa hyvää palautetta, kuten Lumista ja Lumosta on saanut.

 

Teksti ja kuva FläktGroup Finland Oy

Myynti-insinööri Markus Lagerström: Paras fiilis jää, kun pääsee auttamaan ja palvelemaan asiakasta

Myynti-insinööri Markus Lagerström on suorittanut talotekniikka-alan insinööritutkinnon. Insinööriopistojen aikana hän kävi vaihto-opiskelemassa Etelä-Koreassa Soulissa. Opiskelujen aikana hän myös aloitti Skanskalla harjoitteluohjelmassa, jolloin hän pääsi tutustumaan rakennusalaan sekä talotekniikkaurakointiin. Ilmanvaihtoprojektien urakoinnista hän siirtyi myyntipuolelle, jossa hän on viihtynyt nyt seitsemän vuotta. Ennen Fläktille siirtymistä hän keräsi arvokasta iv-laitekokemusta.

Markus myy pääasiassa FläktGroupin ilmankäsittelykoneita, huippuimureita, aksiaali- ja savunpoistopuhaltimia sekä lämmönsiirtimiä ja ilmanlämmittimiä, joskus jotain muitakin tuotteita.

”Myyntialueena minulla on pääkaupunkiseutu ja sen lähialueet. Asiakaskuntaani ovat ilmanvaihtourakoitsijat ja tukkuliikkeet. Usein tulee autettua myös suunnittelutoimistoja laitevalinnoissa, jolloin parhaimmillaan pääsen vastaamaan koko projektin läpiviennistä myynnin näkökulmasta – suunnittelusta toteutukseen.”

Markus kertoo, että paras fiilis jää, kun pääsee auttamaan ja palvelemaan asiakasta.

”Muistan omasta historiastani, että urakointi oli välillä haasteellistakin eri lankojen pitämistä käsissä, joten nyt pääsen parhaani mukaan helpottamaan urakoitsijaa projektin läpiviennissä tavarantoimittajana. Se voi tarkoittaa esimerkiksi nopeaa reagointia laitteen mitoittamisessa tai sellaisen tuotteen löytämistä projektiin, joka helpottaa asiakkaan päänvaivaa.”

Markuksen näkemyksen mukaan Fläkt pystyy isona yrityksenä auttamaan asiakasta paremmin kuin pienet yritykset.

”Meiltä löytyy jokaiseen tilanteeseen ammattitaitoinen henkilö, joka pystyy tukemaan asiakasta aina suunnittelusta käyttöönottoon.”

Töille vastapainoa tuo aktiviinen ja monipuolinen liikunta. Kesällä esimerkiksi golfia, tennistä ja moottoripyöräilyä. Talvella kuntosalia. Uutena harrastuksena viime talvena oli avantouinti.

Teksti ja kuva FläktGroup Finland Oy

LVI-asentaja Tia Ahonen: Työssä on parasta monipuolisuus ja fyysisyys

”Olen aina ollut enemmän tekijätyyppiä”, Tia Ahonen sanoo.

LVI-asentajana Bravida Finland Oy:llä työskentelevä Tia Ahonen kävi yläasteen Kuopiossa, Kallaveden yläasteella.

– Yläasteen lopussa haaveammattejani olivat vastaanottovirkailija ja merkonomi. Yläasteen jälkeen lähdin opiskelemaan hotelli-, ravintola- ja catering-alaa, mutta puolen vuoden jälkeen en kokenut alaa omakseni, ja siitä syystä hain seuraavan vuoden yhteishaussa talotekniikan alalle, Tia kertoo.

Tia sanoo, että hän tiesi jo ammattikouluun hakiessaan, mitä LVI ja talotekniikka tarkoittavat.
– Ja mitä en tiennyt, niin luin ja otin selvää.

Tian mukaan toisen asteen opinnoissa oli hauskinta silloin, kun pääsi tekemään näyttötöitä ja näki oman kätensä jäljen.
– Olen aina ollut enemmän tekijätyyppiä.

Tian LVI-asentajan ammatillinen perustutkinto tuli valmiiksi alkuvuodesta 2017.
– Hain valmistumisen jälkeen oman alan töitä ympäri Suomea. Muutin Helsinkiin ja aloitin LVI-asentajan uran maaliskuussa 2018.

Nykyään Sipoossa asuva 23-vuotias LVI-asentaja sanoo, että työ tuntuu erittäin omalta.
– Työtehtäviini kuuluu muun muassa kylpyhuonekalustukset, viemäriasennukset, kaukolämpö- ja jäähdytysasennukset sekä sairaalakaasut ja höyryt. Ei ole oikeastaan tavallista työpäivää. Parasta työssäni on se, kun jokainen työpäivä on erilainen ja työ on fyysistä. Työpäiväni vastaa ammatillisessa koulutuksessa saamiani taitoja täysin.

Monipuolisen työn lisäksi Tia on iloinen työkavereistaan, työpäivän tärkeimmistä ihmisistä.

Omassa ammatinvalinnassaan oikeaan osunut Tia Ahonen rohkaisee muitakin hakemaan tälle nopeasti kehittyvälle ja rakennusten energiatehokkuuden, turvallisuuden ja mukavuuden kannalta ratkaisevalle alalle.

– Suosittelen LVI-asentajan uraa henkilöille, jotka ovat yhteistyökykyisiä, ulospäinsuuntautuneita sekä maalaisjärjen omaavia.

 

Teksti: Ahtipa
Kuva: Tia Ahonen

Tutustu alan koulutusmahdollisuuksiin.

LVI-insinööri Sami Husso: Parasta työssä on monipuolisuus

LVI-insinööri Sami Hussolle parasta työssä ovat nopeasti muuttuvat tilanteet, joiden ratkaisemiseksi on laitettava kaikki osaaminen peliin. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

Projektipäällikkö Sami Husson, 29, työpaikka on Suomen suurin rakennustyömaa Tripla Helsingin Pasilassa. Hän työskentelee talotekniikkayritys Aressa ja vastaa yhden toimistorakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien asentamisesta.

  • On kiinnostavaa olla mukana näin isossa hankkeessa ja jättää siihen oma kädenjälkensä yhdessä suunnittelijoiden ja asentajien kanssa, Sami toteaa.

Iisalmesta Ylä-Savosta kotoisin oleva Sami opiskeli lukion ohessa myös talotekniikan perustutkinnon ammattikoulussa.

  • Lukiossa ei ollut vielä selvää, mihin ammattiin lähden tähtäämään. Halusin pelata varman päälle ja valitsin alan, josta löytyy taatusti töitä.

Lukion ja ammattikoulun jälkeen Sami teki jonkin aikaa töitä ilmanvaihtoasentajana, kävi armeijan ja haki ammattikorkeakouluun opiskelemaan LVI-insinööriksi.

  • LVI-insinöörin opinnot kiinnostivat muun muassa siksi, että niistä voi työllistyä monenlaisiin eri töihin – esimerkiksi suunnitteluun, urakointiin ja laitevalmistajille myynti-ja kehitystyöhön.

Nelivuotisiksi kaavaillut opinnot Espoon Leppävaarassa veivät lopulta viisi vuotta, sillä Sami teki samaan aikaan myös projektinhoitajan töitä LVIS-asennuksia tekevässä yrityksessä.

Yksikään työpäivä ei ole samanlainen

Aren projektipäällikkönä Sami on toiminut nyt puoli vuotta. Työ vaatii järjestelmällisyyttä, sillä suuressa rakennushankkeessa on otettava huomioon lukematon määrä isoja ja pieniä asioita.

  • Suurin haaste ovat jatkuvasti muuttuvat tilanteet, joihin on reagoitava heti. Töiden eteneminen edellyttää tarvittaessa pikaisiakin päätöksiä. Tavoitteena on, että työmaalla asiat rullaavat mahdollisimman sujuvasti eteenpäin.

Samin mielestä työn ehdoton suola on, että omaa osaamistaan joutuu laittamaan peliin joka päivä. Lisäksi hän pitää työn monipuolisuudesta.

  • Yksikään työpäivä ei ole täysin samanlainen.

Tyypillinen työpäivä alkaa sähköpostiin tulleiden asioiden läpikäynnillä. Aamulla katsotaan myös, miten sovitut asiat ovat työmaalla edenneet. Projektipäällikön tehtäviin kuuluvat lisäksi esimerkiksi työmaalla tarvittavien materiaalien tilaaminen ja osallistuminen työmaatarkastuksiin. Päivään mahtuu yleensä vielä useita palavereja muiden rakennushankkeeseen osallistuvien kanssa.

Hyvä työporukka kaikki kaikessa

Lisämotivaatiota Samin työhön antaa hyvä tiimi. Hän pitää tärkeänä työyhteisöä, jossa arvostetaan työntekijöiden tekemistä ja osaamista.

  • Totta kai hyvä porukka on tärkeä. Työt sujuvat, kun henki on hyvä ja ilmapiiri rento. Kenellekään ei tule silloin olo, että joutuu tekemään ja ratkomaan asioita yksin. Aina löytyy joku, jolta voi kysyä tarvittaessa neuvoa.

Are on iso yritys, jossa on tarjolla paljon erilaisia työtehtäviä ja mahdollisuus edetä urallaan uusiin ja entistä vastuullisempiin tehtäviin. Valtakunnallisessa yrityksessä töitä voi tehdä halutessaan myös toisella paikkakunnalla.

Sami pitää myös tärkeänä työnantajan tarjoamia koulutuksia, joilla voi kehittää omaa osaamistaan ja oppia uusia asioita. Hän esimerkiksi osallistui hiljattain kurssille, josta saa kaukolämpötyönjohtajan pätevyyden.

  • Seuraava steppi omalla uralla ei ole vielä tiedossa, mutta eiköhän sekin selviä ennen pitkää.

Tutustu alan koulutusmahdolllisuuksiin.

Anna Äijö: Tähtäimessä merkityksellinen työpaikka

Anna Äijö opiskelee LVI-insinööriksi ja tähtää töihin, joissa voi tehdä edistää ilmastonmuutoksen torjunnan kaltaisia merkityksellisiä asioita.
Anna Äijö, 28, on syventynyt opiskelukavereidensa kanssa ryhmätöihin Metropolia-ammattikorkeakoulun kampuksella Espoossa. Hän on päässyt puoliväliin noin neljä vuotta kestävässä talotekniikan tutkinto-ohjelmassa, jossa hän on erikoistunut LVI-alaan ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen jälkeen.

  • Haluan kouluttautua alalle, joka oikeasti kiinnostaa. LVI-insinöörin tutkintoon tähtäävät opinnot ovat olleet onnistunut valinta.

Anna on ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista. Talotekniikalla on iso rooli, kun kiinteistöjen energian kulutusta pyritään säästämään ja vähentämään näin ilmastonmuutosta lisääviä päästöjä.

  • Viime aikoina on ollut myös paljon juttua huonosta rakentamisesta. Tämänkin asian parantamisessa haluan olla mukana.

Harjoittelusta käytännön työkokemusta

Anna opiskeli lukion jälkeen huonekalurestaurointia ja työskenteli sen jälkeen useita vuosia verhoilijana. Alalla on kuitenkin niukasti töitä tarjolla, joten hän alkoi etsiä uutta urapolkua.

  • Olen hyvä matemaattisissa aineissa. Ajattelin siksi, että LVI-insinöörin työt voisivat sopia minulle hyvin.

Opintojen alussa Annalla oli paljon lähiopetusta, kuten luentoja ja harjoitustöitä pienemmissä ryhmissä. Sittemmin aikaa on jäänyt myös työnteolle. Hän toimii nyt harjoittelijana rakennusyhtiö Skanskalla.

  • Teen töitä niin paljon kuin opinnoilta jää aikaa. Harjoittelijan nimikkeestä huolimatta työstä saa palkkaa.

Anna on toiminut Skanskan rakennushankkeissa muun muassa projektinhoitajaharjoittelijana, jossa hän avustaa talotekniikan projektipäällikköä.

  • Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi hankintapakettien laatiminen. Niitä tarvitaan aliurakoitsijoille järjestettävissä tarjouskilpailuissa. Talotekniikan palavereissa olen toiminut sihteerinä. Pöytäkirjan kirjoittajana pysyy hyvin kartalla, mitä hankkeessa tapahtuu.

Jo opintoaikana vastuullisia töitä

Annan mukaan talotekniikka-alalla on tyypillistä, että jo opiskeluaikana pääsee tekemään vastuullisia töitä.

  • Kolmivuotisen harjoitteluohjelman aikana käydään läpi erilaisia työtehtäviä. Tavoitteena on, että harjoittelukauden jälkeen valmiiksi perehdytetty työntekijä saa pysyvän työpaikan.

Annan mielestä eri työmailla saa hyvän käsityksen, kuinka monipuolisia työtehtäviä LVI-insinöörille on tarjolla. Niitä ovat esimerkiksi työnjohto-, kehitys-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät

Annan vuosikurssin opiskelijoista 15 prosenttia on naisia ja 85 prosenttia miehiä. LVI-alan miehisyys ei häntä haittaa, päinvastoin.

  • Olen huomannut, että työelämässä tekniikan alalla pitkälle kouluttautuvat naiset päätyvät usein varsin isoihin rooleihin. Kun tälle toimialalle lähtee, niin voi edetä hyvinkin pitkälle.

Tutustu alan koulutusmahdollisuuksiin.

Kylmäasentaja Teemu Peltonen: Heti kiinni kiinnostaviin hommiin

Teemu Peltonen valitsi oppisopimuksen, sillä hän haluaa opiskella kylmäasentajaksi työn ohessa ja saada samalla palkkaa. Hän on valintaansa enemmän kuin tyytyväinen.

– Parasta tässä työssä ovat monipuoliset työtehtävät ja kannustavat työkaverit, Teemu Peltonen, 25, sanoo espoolaisen ruokakaupan teknisessä tilassa, jossa hän tekee kylmälaitteiden vuosihuoltoa.

Työtä Kylmä-2000 Oy:ssä on takana muutama kuukausi, ja kylmäasentajan työ tuntuu nappiin menneeltä valinnalta. Teemu suorittaa oppisopimuksella kylmäasennukseen erikoistuvaa talotekniikan perustutkintoa.
– Itselleni oppisopimus oli houkuttelevin vaihtoehto. Asiat eivät välttämättä tartu päähän koulun penkillä, vaan opin parhaiten tekemällä itse. Lisäksi tässä saa alusta lähtien palkkaa.

Teemun oppisopimus kestää noin kaksi vuotta, mutta sen pituuteen voi itse vaikuttaa. Tärkeintä on läpäistä näyttökokeet, joissa hän osoittaa hallitsevansa ammatissa vaadittavat taidot. Niitä ovat esimerkiksi putkijuotokset, sähkökytkennät ja eristysten oikeaoppinen asennus.

Monipuolisuus työn ehdoton suola

25-vuotiaaksi Teemulla on jo poikkeuksellisen monipuolinen työkokemus. Sähköasentajaksi opiskellut mies on ajanut pakettiautoa, tehnyt sähkötöitä, toiminut timpurina ja myynyt LVI-tarvikkeita. Ennen nykyistä oppisopimusta hän työskenteli öljynjalostamolla huoltotöissä.

Aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta on Teemulle paljon hyötyä, sillä kylmäasentajan työ edellyttää monipuolista osaamista. Sähkö- ja putkitöiden ohella on hallittava perusasiat myös automaatiosta ja ohjelmistoista. ”Keikat ovat yleensä sellaisia, että asiakas soittaa tai järjestelmä hälyttää viasta. Jos ongelmaa ei voi selvittää etäyhteyden kautta, lähdemme käymään paikan päällä. Välillä on käytettävä tosissaan hoksottimia, jotta asiaan löytyy ratkaisu. Se tuo työhön sopivasti haastetta.” Vikakeikkojen lisäksi Teemu tekee kylmälaitteistojen vuosihuoltoja. Nekin ovat hänestä kiinnostavia, sillä niissä eri paikoissa käytetyt järjestelmät tulevat tutuiksi.

Tukea kokeneemmilta työkavereilta

Teemu oli miettinyt kylmäalalle hakeutumista jo pitkään. Lopullisen sysäyksen alan vaihtoon antoi Kylmä-2000:ssa työskentelevä lapsuudenkaveri. Hän kehui työtä ja työpaikan ilmapiiriä, eikä Teemun ole tarvinnut katua valintaansa.
– Täällä on käsittämättömän hyvä työilmapiiri. Myös uusi tulija otetaan hyvin vastaan. Kokeneemmat työkaverit auttavat avuliaasti, jos tarvitsee neuvoa jonkin asian ratkaisuun.

Teemu on huomannut, että monia nuoria mietityttää hakeutua töihin, joissa näkyy oman käden jälki.
– Pelko on turhaa, sillä reipas ja tekevä tyyppi menestyy mainiosti ja pääsee kannustavien työkavereiden tuella tällaisiin töihin sisälle.

Oppisopimuksen ansiosta Teemu saa jalkansa tukevasti oven väliin kylmäalalla. Ala on osoittautunut sen verran kiinnostavaksi, että tulevina vuosina hän todennäköisesti suorittaa vielä lisäopintoja. Perustutkinnon päälle sopisi hyvin esimerkiksi kylmäasentajan ammattitutkinto, jonka myötä pääsee tekemään entistä vaativampia työtehtäviä.

Oppisopimuksessa opitaan työn ohessa

  • Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa ammatissa tarvittavista taidoista opitaan käytännön työssä, josta maksetaan palkkaa.
  • Tyypillisesti pari vuotta kestävään koulutukseen sisältyy myös muutama viikko lähiopetusta ammattioppilaitoksessa. Koulutuksen pituus riippuu aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta.
  • Oppisopimus vaatii hieman oma-aloitteisuutta, sillä opiskelijan on löydettävä itse ensin työpaikka.
  • Aktiivisuus palkitaan, sillä paikka löytyy työvoimatoimiston avustuksella tai soittamalla suoraan LVI-alan yrityksiin. Suhteitakin kannattaa hyödyntää, jos jossakin yrityksessä on entuudestaan tuttuja.
  • Suomessa oppisopimuksia tehdään vähän, mutta esimerkiksi Saksassa ne kattavat valtaosan ammatillisesta koulutuksesta.